Yhteistyössä (Sisustusarkkitehdit SIO ry)

Quo Vadis Architectura?
– Eurooppa koolla Firenzessä sisustusarkkitehtuuria kehittämässä

Teksti: Tatu Ahlroos

ECIA:n puheenjohtaja Martin Thörnblom.

Euroopan sisustusarkkitehdit kokoontuivat syyskuussa renessanssin syntykaupungissa ECIA:n (The European Council of Interior Architects) vuosittaiseen jäsenkokoukseen, jossa jäsenmaat juhlivat samalla järjestön 30-vuotisjuhlia.

Juhlaan oli myös syytä sen vuoksi, että EU:lta tullut massiivinen projektirahapaketti antaa järjestölle mahdollisuuden toteuttaa tulevina vuosina useita tärkeitä hankkeita alan vahvistamiseksi ja kartoittamiseksi. Näiden projektien esittely, puheenjohtaja Martin Thörnblommin avaussanat, jäsenmaiden selonteot toiminnastaan ja maailmanjärjestön IFI:n istuvan puheenjohtajan Emrah Kaymakin terveiset muodostivat tärkeän osan varsinaisen jäsenkokouksen osuudesta, jonka jälkeen oli aika yhteiselle keskustelulle ja seminaarille, joka tapahtui sekä englanniksi että italiaksi korvanappien kautta tapahtuneen simultaanitulkkauksen kautta.

Paikalle oli saapunut suuri määrä etenkin vanhempaa kaartia Italian jäsenjärjestön AIPi:n kutsumana. Keskustelu oli sopivan ärhäkkää, etenkin kun puhuttiin yliopistokoulutuksen tarpeellisuudesta ammatin kannalta. Puolesta ja vastaan argumentit olivat, kuten olettaa saattaa, esitetty subjektiivisista lähtökohdista, mikä verevöitti keskustelua ja muistutti, kuinka ammattikunnan sisälläkin löytyy erilaisia tapoja löytää maailmaan merkitystä tilallisena kokemuksena. Mutta mikä se lopulta on? Onko tämä kokemus jotain mikä syntyy palkkalaskeman kylkiäisenä asiakkaan tahdon ja budjetin mukaisesti vai älyllinen prosessi, jossa akateemisesti pohditaan henkilökohtaista suhdettamme rakennettuun ympäristöön ja niitä moninaisia tapoja, joilla sitä havaitsemme? Ruotsin edustaja Tortsten Hild Göteborgin yliopistosta muistutti jälkimmäiseen liittyen esimerkiksi Juhani Pallasmaan teksteistä, joiden avulla voimme myös paremmin ymmärtää arkkitehtuuria syvällisemmin myös työpöytämme ääressä. Myös rakennusten uusiokäyttö ja ekologisten rakennustapojen ja metodien käyttö ammatissamme olivat keskustelun aiheina, mutta astetta suuremmalla konsensuksella.

Tahatonta komiikkaa saatiin yllättäen aikaan hallituksen uuden jäsenen vaaleissa. Vastakkain oli Islannin ja Maltan naispuoliset edustajat. Islannin edustajan vaalipuhe oli pohjoismaalaisittain lähes anteeksipyytelevä, mutta CV erityisen vakuuttava. Maltan edustaja, joka oli laittanut paikallisen järjestötoiminnan pystyyn lähes yksin käsin, hoiti puheensa karismaattisesti ja päämäärätietoisesti Napoleonin viitoittamalla tiellä. Lopputulos oli ääntenlaskennan jälkeen juuri prikulleen tasan ja hallitus joutui puntaroimaan, kuinka tilanne saadaan solmusta auki. Lopulta ratkaisu oli ottaa äänestys uudestaan ensi vuonna ja jättää paikka vielä täyttämättä.

Tapahtumapaikka vaatii ehdottomasti maininnan, sillä kyseessä oli “kapitalismin syntypaikka” kuten Katalonian edustaja humoristisen kuivasti totesi lounaan yhteydessä, eli Palazzo Medici Riccardi renessanssikaupungin ytimessä. Itse kokous pidettiin palatsin peilisalissa, joka oli juuri niin loistelias kuin olettaa kuuluukin ja antoi sopivat puitteet juhlavuoden kokoukselle. Gaala-illallinen vuorostaan oli kaavailtu uima-altaan ympärillä tapahtuvaksi sosialisoinniksi, mutta myrskyvaroitus ja kaatosade pakottivat vieraat leikkaamaan syntymäpäiväkakun sisätiloissa.

Tatu Ahlroos

Kirjoittaja on sisustusarkkitehtuurin maailman kattojärjestön IFI:n tuleva presidentti (2024–2025) ja hallituksen sekä johtokunnan jäsen.

Kuvat: Tatu Ahlroos

Seuraa Prointerior

Prointerior uutiskirje

UUSIMMAT

Flowcrete on yksi Euroopan johtavista lattiapinnoitteiden kehittäjistä ja valmistajista. Flowcrete-pinnoitusjärjestelmät on kehitetty vaativiin ympäristöihin, joissa pinnoitteelta vaaditaan kulutus- ja kemikaalienkestoa sekä helppoa puhtaana pidettävyyttä ja hygieenisyyttä.

Suomalainen rakennettu ympäristö muodostuu monimuotoisesta rakennuskannasta, jonka merkittävänä julkisivumateriaalina on jo 1800-luvulta saakka ollut tiilimuuraus ja rappaus. Julkisivuyhdistyksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomessa rakennetaan edelleen vuosittain yli miljoona neliötä (Forecon Oy, Julkisivujen markkinat Suomessa 2022) muurattuja ja erilaisia rapattuja julkisivuja.

NSG Groupin kehittämän Pilkington AviSafe™ -lasin erikoispinnoite on suunniteltu estämään lintujen törmäämistä rakennuksen ikkunoihin ja julkisivuun. Useimmiten linnut törmäävät lasiin, kun ne erehtyvät luulemaan lasipinnan heijastuksia todellisiksi ja näkevät heijasteessa esimerkiksi puita tai avointa taivasta.

Metsä Groupin Tampereen toimitilojen tilasuunnittelussa panostettiin toiminnallisuuteen, viihtyisyyteen ja muuntojoustavuuteen. Tilojen sisustuksessa käytetään puuta innovatiivisilla tavoilla. Toimivat ja viihtyisät toimitilat houkuttelevat henkilöstön toimistolle ja lisäävät uusien osaajien kiinnostusta Metsä Groupia kohtaan työnantajana.

”Vastuullisuus ja kestävä kehitys vaikuttavat yhä useamman kuluttajan ostopäätöksiin, joten ne ovat tiiviisti mukana myös keittiöiden teknologiakehityksessä. Viime kädessä monella yrityksellä teknologista murrosta ohjaavat asiakkaiden ja kuluttajien toiveet”, toteaa Savo Designin myyntijohtaja Vesa Jaakkola.

Patentoitu Babystanderi®-suihkuallas on innovatiivinen ratkaisu lapsen peseytymiseen. Tämä päiväkotien ergonomiaa parantava innovaatio on saanut hyvää palautetta varhaiskasvattajien keskuudessa.

Ennen kaikki ei ollut paremmin, mutta moni asia oli kauniimmin.

Kun tiloja muutetaan ja remontoidaan yhä uudelleen, kasvavat myös tilamuutosten ympäristövaikutukset. Jotta vaikutuksia voitaisiin arvioida ja vertailla, Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset kehittivät yhdessä ohjeen tilasuunnittelun hiilijalanjäljen laskentaan. Mukana työryhmässä oli yli kaksikymmentä yritystä, joille tilamuutosten oman hiilijalanjäljen laskentaohjeen laatiminen oli tärkeää niin oman liiketoiminnan kuin koko alan kehittämisen näkökulmasta.

Itämerenkadulle Helsingin Ruoholahteen on keväällä 2024 valmistumassa We Land -toimistotalo, jonka julkisivuihin on asennettu näyttäviä kupari- ja lasielementtejä. Osittain 14-kerroksinen talo on nyt Suomen suurimpia toimistorakennuksia. Sen toteutukseen vaadittiin huolellista suunnittelua ja monia innovatiivisia erikoisratkaisuja.

Rakennuksen julkisivu on käyntikortti, joka antaa ensivaikutelman rakennuksen tyylistä ja kunnosta. Sopivien suoja-aineiden käyttö varmistaa, että julkisivu ja muut pinnat säilyvät hyvännäköisinä ja ovat kestäviä ja helppohoitoisia. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat avainasemassa kauniin ja kestävän rakennuksen luomisessa.